Valtioneuvoston ja ministeriöiden ohjelmat

Terveyden edistäminen, johon ravitsemus kuuluu osana, on noussut viime vuosina myös valtiovallan keskeiseksi painopistealueeksi. Nykyisen valtioneuvoston hallitusohjelmaan sisältyy kolme politiikkaohjelmaa, jossa ravitsemus on korostetusti mukana.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa koordinoidaan sosiaali- ja terveysministeriöstä ohjelmajohtaja Maija Perhon johdolla.

  Terveyden edistämisen politiikkaohjelma

Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan sisältyy toimenpiteenä terveyttä edistävää liikuntaa ja ravitsemusta käsittelevän periaatepäätöksen laatiminen. Se valmisteltiin terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunnan, valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyöna. Lisäksi laadittiin sen toimeenpanosuunnitelma. Hallitus hyväksyi Valtioneuvoston periaatepäätöksen terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista 12.6 2008.

Periaatepäätös.Ravinto ja liikunta.2008

****************************************************************************************************

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma kooordinoidaan Opetusministeriöstä. ohjelmajohtaja Georg Henrik Wreden johdolla.

Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma

****************************************************************************************************

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmaa toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön ohjauksella. Ohjelmaa koordinoi pääsihteeri Marja Innanen. Ohjelman tavoitteena on ruoan arvostuksen lisääminen.

Toimenpiteet kohdistetaan ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen kasvattamisen lisäksi myös lähi- ja luomuruoan edistämiseen, laadun kehittämiseen, ravitsemuskäyttäytymisen ohjaamiseen sekä suomalaisen elintarvikealan kansainvälistymiseen.

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma

****************************************************************************************************

TEROKA-hankkeessa kootaan ja välitetään terveyseroja ja niiden kaventamista koskevaa tietämystä kansallisen tason toimijoille, kunnallisille päätöksentekijöille ja muille terveyden edistämistä harjoittaville tahoille Terveys 2015 -ohjelman terveyserojen kaventamistavoitteen saavuttamiseksi.

Sosioekonomisten ryhmien välillä on suuria terveyseroja. Toimihenkilöt ovat terveempiä kuin työntekijät ja työssäkäyvät terveempiä kuin työttömät. Hyvätuloiset ja eniten koulutusta saaneet ovat terveempiä kuin pienituloiset ja pelkän perusasteen koulutuksen saaneet. Erot näkyvät myös ravitsemuksessa siten, että korkeamassa sosiaalisessa asemassa olevien ruokatottumukset ovat lähempänä suosituksia kuin alempien sosiaaliluokkien edustajien.

TEROKA on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteishanke.

TEROKA

*****************************************************************************************************

Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelman tarkoituksena on linjata lähivuosien imetyksen edistämistyötä. Tavoitteena on tukea ja edistää imetystä siten, että äidit voivat imettää vauvojaan toivomustensa mukaisesti ja että apua imetyksen ongelmatilanteisiin olisi saatavilla riittävästi. Erityisenä tavoitteena on kaventaa imetyksessä esiintyviä sosioekonomisia eroja. Nyt julkaistu toimintaohjelma on ensimmäinen laaja-alainen imetyksen edistämisen ohjelma Suomessa. Sen on laatinut Kansanterveyslaitoksen (1.1.2009 lähtien Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) asettama asiantuntijaryhmä.

Toimintaohjelma on tarkoitettu lasta odottavien ja vauvaperheiden parissa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille, terveydenhuollon johtamistehtävissä toimiville ja terveyden edistämistyöstä vastaaville työntekijöille sekä terveysalan kouluttajille, opiskelijoille ja tutkijoille. Kohderyhmiä ovat lisäksi pienten lasten ja vanhempien hyvinvointia edistävät järjestöt ja ammattijärjestöt. Vastuu ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta on päättäjillä ja johtavassa asemassa olevilla viranhaltijoilla.

Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä. Imetyksen edistäminen Suomessa. Toimintaohjelma 2009–2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Raportti 32/2009. 137 sivua. Helsinki 2009. ISBN 978-952-245-143-9, ISBN 978-952-245-144-6 (pdf)

Imetyksen edistäminen Suomessa

******************************************************************************************************

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut toimenpidesuosituksen joukkoruokailun kehittämiseksi. Se sisältää käytännön työvälineen ruokapalveluiden ja elintarvikkeiden hankintaan. Suosituksen mukaan ravitsemuslaatu on huomioitava ehdottomana valintakriteerinä julkisten ruokapalvelujen hankinnassa. Kriteereissä on huomioitu erityisesti rasvan, suolan ja kuidun määrä sekä rasvan laatu. Ne sisältävät myös ateriakokonaisuuden osien tarjonnan, ateriakierron, kuluttajien opastamisen sekä kriteerien toteutumisen varmistamisen. Suositus korostaa myös laadukkaiden elintarvikkeiden hankinnan tärkeyttä ja antaa ohjeita elintarvikkeiden hankintaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän toimenpidesuositus sisältää ehdotuksia myös laadukkaiden ruokapalveluiden käytön tukemiseen, saatavuuden parantamiseen sekä palveluiden käytön ja ravitsemuslaadun seurantaan. Suositukset on suunnattu valtion- ja kunnallishallinnon päättäjille ja muille toimijoille eri hallinnonaloilla, työterveyshuollolle, työmarkkinaosapuolille, järjestöille, oppilaitoksille sekä julkisella ja yksityisellä ruokapalvelualalla toimiville.

Joukkoruokailun toimenpidesuositus

*****************************************************************************************************

Hallituksen selonteko ruokapolitiikasta on julkaistu 14.10.2010. Ruokaselonteko pohjautuu kansallisen ruokastrategian esitykseen. Valtioneuvoston kanslia asetti marraskuussa 2009 johtoryhmän valmistelemaan kansallista ruokastrategiaa.

Kesäkuussa 2010 valmistuneessa esityksessä linjattiin tulevaisuuden visio huomisen ruoasta. Esityksen mukaan strategian toteutumiseksi tarvitaan kuluttajalähtöisyyttä, yhteistä päätöstä tehdä ruoka-alasta kasvun ala, ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen lisäämistä sekä uutta ruokapolitiikan ja ruoka-asioiden hallintomallia.

Selonteossa on listattu noin 50 toimenpidettä, joiden avulla toteutetaan ruokastrategian tavoitteita lähivuosina. Toteutuksen rahoitustarpeista päätetään myöhemmin valtiontalouden kehyspäätös- ja talousarvioprosesseissa. 

Selonteko sekä ruokastrategia ja sen taustamuistio löytyvät maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta  www.mmm.fi/ruokastrategia 

******************************************************************************************************<//a></><//></><//></><//>