POHJOISMAISET JA KANSALLISET RAVITSEMUSSUOSITUKSET UUDISTUVAT
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset ovat parhaillaan uudistustyön alla. Edelliset suositukset ovat vuodelta 2004 ja ne on yleensä päivitetty noin kahdeksan vuoden välein. Uudistustyö on alkanut jo muutama vuosi sitten ja se tehdään pohjoismaisena yhteistyönä laajan asiantuntijaverkoston voimin. Hankkeen rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto ja sitä johtaa Pohjoismaisen ministerineuvoston nimeämä projektityöryhmä, joka raportoi työstä ministerineuvoston nimeämälle johtoryhmälle.
Uutta työssä on se, että nyt tehdään tavallista tarkempi arviointi niistä ravitsemustekijöistä, joista on tullut uutta tutkimustietoa ja jotka ovat pohjoismaalaisten kansanterveyden kannalta keskeisiä. Niitä ovat rasva, hiilihydraatit, proteiini, alkoholi, D-vitamiini, kalsium, jodi, rauta sekä folaatti. Lisäksi arvioidaan erityisryhmien (lapset, ylipainoiset sekä raskaana olevat ja imettävät) ravitsemus sekä vaihtoehtoruokavaliot. Ravintoainekohtaisia arviointeja varten on nimetty erilliset, kyseisiin ravintoaineisiin perehtyneet asiantuntijaryhmät.
Viimeisin tutkimusnäyttö edellä mainituista ravintotekijöistä seulotaan systemaattisella kirjallisuusarvioinnilla, jonka tekemiseen kaikki työryhmien asiantuntijat on koulutettu. Tutkimusten laatu arvioidaan ja mukaan tieteellisen näytön asteen arviointiin kelpuutetaan vain tutkimukset, jotka täyttävät sovitut kriteerit. Niiden perusteella asiantuntijaryhmät kirjoittavat yhteenvedot, jotka menevät ulkopuolisten arvioijien kommentoitaviksi. Sen jälkeen koosteet viedään projektiryhmälle, joka tekee niiden perusteella suositusten kirjoitustyön. Muut ravintoaineet käydään läpi katsomalla uusin tutkimusnäyttö ilman systemaattista kirjallisuuskatsausta. Muilta osin prosessi on sama. Koko prosessi on äärimmäisen läpinäkyvä ja mm. jokaisen työhön osallistuvan asiantuntijan meriitit ja mahdolliset sidonnaisuudet on tarkistettu ja hyväksytty johtoryhmässä.
Aikataulu
Ravintoainekohtaisten asiantuntijaryhmien työ on käynnissä ja se valmistuu talvella 2012. Projektiryhmä työstää suosituksia siten, että suositusluonnos voidaan esitellä Pohjoismaisessa ravitsemuskongressissa kesäkuun alussa 2012. Luonnos on julkisesti kommentoitavana syksyllä 2012 ja valmis suositus julkaistaan alkuvuonna 2013.
Tarkempia tietoja suositusten uudistamistyöstä voi lukea hankkeen nettisivuilta www.nnr5.org .
Suomen kansalliset ravitsemussuositukset
Suomalaisten ravitsemussuositusten päivittämistyö aloitetaan, kun pohjoismaisten suositusten sisältö on tiedossa. Ravintoainekohtaiset suositukset otettaneen jälleen suoraan pohjoismaisista luvuista. Tarkemmat muutostavoitteet suhteessa uusiin suosituksiin tulevat perustumaan väestötutkimuksissa saatuihin tuloksiin väestön ravinnonsaannista. Keväällä 2012 tehtävä Finravinto-tutkimus antanee tuoretta tietoa työikäisen väestön ravitsemustilanteesta.
Aikataulu
Valtion ravitsemusneuvottelukunta nimeää alkusyksystä 2012 asiantuntijaryhmän päivittämään suosituksia. Koska ravintoainekohtaiset suositukset, jotka on pääasiassa tarkoitettu ammattilaisten käyttöön, pohjautuvat suoraan pohjoismaisiin suosituksiin, keskitytään enemmänkin pohtimaan ruokapohjaisten suositusten sisältöä ja sitä, miten suosituksista viestitään kuluttajille. Raskaana olevien ja imettävien äitien sekä lasten ravitsemussuositusten uusiminen tehdään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa yhteistyössä vuoden 2012 aikana.
Uudet suositukset pyritään saamaan valmiiksi alkuvuodesta 2013.
*******************************************************************************************************
Ravitsemus on tärkeä osa terveyttä
Ravinto ja liikunta ovat terveytemme tärkeimpiä peruskiviä. Terveellinen ruokavalio ja riittävä päivittäinen liikunta edistävät terveyttä ja vähentävät riskiä sairastua moniin ei-tarttuviin tauteihin kuten sydän- ja verisuonitauteihin, 2 tyypin diabetekseen, osteoporoosiin ja eräisiin syöpätyyppeihin. Oikeanlaisilla ruokavalinnoilla voimme myös edistää hammasterveyttä.
Ruokatottumukset muuttuneet pääosin paremmiksi
Suomalaisten ruokatottumukset ovat viime vuosikymmenien aikana muuttuneet myönteiseen suuntaan. Kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä ruisleivän kulutus on lisääntynyt. Vähärasvaiset ja rasvattomat maitovalmisteet, kasviöljyt ja pehmeät kasvirasvalevitteet kuuluvat jo useimpien suomalaisten ruokavalioon. Suolan käyttö on vähentynyt.
Vähemmän toivottuja muutoksia ovat lihan ja makeisten käytön lisääntyminen. Myös erilaisten makeiden ja happamien juomien sekä erityisesti alkoholijuomien kulutuksen lisääntyminen ei ole terveystavoitteiden mukaista.
Ruokatottumusten muutokset heijastuvat ravintoaineiden saantiin siten, että energiaravintoaineiden suhteelliset osuudet ovat jo melko lähellä suosituksia. Sen sijaan rasvan laadussa ja suolan saannissa on edelleen runsaasti parantamisen varaa. Vitamiinien, lukuun ottamatta D-vitamiinia, ja kivennäisaineiden saanti on jopa runsasta.
Uusimmat laajat ravitsemustutkimusraportit löytyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilta. Lue lisää THL:n julkaisuista
Terveys parantunut, uusia haasteita tullut tilalle
Osin parantuneen ravitsemuksen ansiosta väestön terveydentilassa on tapahtunut suotuisia muutoksia: työikäisten vuotuinen sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on vähentynyt noin 80 % 1970-luvulta lähtien ja monet syöpätaudit ovat vähentyneet tai siirtyneet myöhempiin ikäryhmiin. Uusia haasteita ovat väestön lihominen ja sen mukanaan tuomat terveysongelmat, kuten 2 tyypin diabetes. Lihomisen tärkeänä osasyynä on liian vähäinen liikunta, mutta myös ruokavaliomuutoksilla on osuutensa. Tämä koskee erityisesti nuorempaa väestöä ja sokeripitoisia tuotteita sekä pikaruokia. Myös nuorten hampaiden reikiintyminen on jälleen lisääntymässä.
Näiden uusien haasteiden voittamiseen tarvitaan valtiovallan oikeanlaisia ohjaustoimia ja monenlaista yhteistyötä helpottamaan kansalaisia tekemään omaa terveyttään edistäviä valintoja niin ravinnon kuin liikunnankin alueilla.
***********************************************************************'****************************
Oheisilta sivuilta löytyy tietoa ravitsemussuosituksista Suomessa ja muualla, vinkkejä suositusten mukaisista ruokavalinnoista sekä Suomessa tällä hetkellä keskeisistä ravitsemus- ja terveyspolitiikkaan liittyvistä asiakirjoista.